Siirry suoraan sisältöön

Lihankorvikkeissa piilee hiljaisia heikkouksia

Lihankorvikkeita, kuten nyhtökauraa, soijaa ja erilaisia härkäpapuvalmisteita, kehutaan usein modernin ajan ihmeiksi, joilla kansalaiset voivat tehdä ruokavaliostaan hieman eettisempää. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen: Kaikki lihatuotteet eivät ole pahasta, etenkään kotimaiset, eivätkä kaikki kasvituotteet hyvästä, etenkään ulkomaiset.

Ei ole ongelmatonta, että suomalaisten perinteikästä ruokapöytää pyritään muuttamaan lihankorvikkeiden voimakkaalla markkinoinnilla, joka ei huomioi läheskään kaikkia lihankorviketuotteiden eettisiä ongelmia, saati kotimaisen lihatalouden monipuolisia hyötyjä maallemme ja koko maailmalle.

Suomalainen naudanliha on historiallinen menestystarina, ja se on Suomen suurimpia ylpeydenaiheita terveydenhuoltomme ja peruskoulumme rinnalla. Se on verrattoman eettisesti tuotettua etelä-amerikkalaisiin nautoihin nähden, ja globaalilla skaalalla se tulisi käsittää ekologisena erillisnautana. Suomalaisella lihakarjalla on maatiloillamme sisälämmityksineen ja säännöllisine ruokinta- ja ulkoiluaikoineen erinomaiset oltavat, joista luonnonvaraiset tai Suomen ulkopuolella tuotetut naudat voivat vain haaveilla.

Nykyinen sosiaalisesti kestämätön kehitys, jossa joulukinkun kaltaiset suomalaiset perinneruuat ovat vegaanisten seitankinkkujen markkinointikampanjoiden vuoksi alavireessä, ei voi jatkua. Suomalaisen perinteisen ruokavalion säilyttäminen on keskusta-aatteelliselle ajatushautomollemme tärkeä aihe käsiteltäväksi useista näkökulmista.

Kasvisruokavalio lihankorvikkeineen tiedetään yksitoikkoiseksi ja kalliiksi. Teollisesti prosessoitua nyhtökauraa proteiininlähteekseen haluava joutuu maksamaan siitä jopa 16 €/kg. Maukasta kotimaista lenkkimakkaraa marketeissa myydään alle 5 €/kg, eli alle kolmasosahintaan. Vähävaraisille ja kukkarostaan tarkoille kasvisruokavalio ei sovi jo yksistään sen hinnan vuoksi, ja terveydellisistä syistä on kyseenalaista, voiko sitä suositella tulotasosta riippumattakaan.

Pelkkää kasvisruokavaliota noudattava tarvitsee puutostiloja välttääkseen lisäravinteekseen kalliita B12-vitamiinipillereitä, sillä kyseistä vitamiinia esiintyy vain kotimaisessa lihassa. B12-vitamiinin saanti on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille. Samaa ravintoaineisiin liittyvää terveysongelmaa ei ole monipuolisesta ruuasta, vaikkapa herkullisesta jauheliha-makaronilaatikosta, nauttivalla suomalaisella tolkun talonpojalla.

Soijapapu puolestaan on erinomainen esimerkki lihankorvikkeiden eettisistä kipukohdista: Sitä maahantuodaan kaukomaista, joissa sademetsien hakkuut johtuvat soijapeltojen vaatimasta tilasta. Sosiaalisessa mediassa usein esitetyt anekdootilliset todisteet viittaavat myös estrogeenipitoisen soijan syömisen aiheuttavan miehillä naismaistumista. Epäselvät terveysvaikutukset ja ekologinen kestämättömyys huomioiden ihmisen kannattaakin jättää soijapapu karjanrehuksi, jonka maailmanlaajuiseen valmistukseen nykypäivänäkin yli 80% kaikesta viljellystä soijasta käytetään.

Riittävän päivittäisen energian saantikin on lihankorvikkeiden kohdalla kysymysmerkki. Lihasta ja siihen verrattavista raaka-aineista ravintoaan saavalla miehellä on usein miehekäs maalaisvatsakumpu todistamassa ruuan ravintorikkaudesta. Kasvisruokavaliossa riittävän energian saaminen maatalon töihin on haastavaa, koska kasvikunnan tuotteissa, esimerkiksi salaatissa ja kurkussa, ei ole samoissa määrin energiaa.

Lihataloudesta syntyy Suomen kansakunnalle paljon muutakin hyvää kuin vain terveellistä ja hyvää ravintoa, huoltovarmuutta ja työllisyysvaikutuksia. Jos kaikki ryhtyisivät kasvissyöjiksi, mistä saataisiin kotiemme sisustustarpeiksi lampaantaljoja? Suurimmankin lihankorvikkeiden ystävän on tunnustettava perin looginen seikka, että lampaasta ei voi irrottaa taljaa ilman teurastusta. Olohuoneitamme ei sentään voi soijapavuilla sisustaa.

Lopuksi on myönnettävä, että on tietysti iloinen asia, että pitäjiemme kauppojen hyllyille on ilmestynyt kasviperäisiä lihankorviketuotteita kokeilunhaluisille. Kyseiset tuotteet, silloin kun ne valmistetaan kotimaisista raaka-aineista, ovat positiivinen asia viljelijöillemme. Lihankorvikkeista ei kuitenkaan ole pitkän aikavälin ruokavaliossa perinteikkäiden suomalaisten makkaroiden ja kyljysten korvaajiksi. Uudet muodit tulevat ja menevät, korvike on lopulta aina korvike, eikä sota-aikojen korvikekahviakaan moni ikävöi.

Raavasta työtä tekevät, Suomea rakentavat miehet ja naiset eivät voi elää rehulla. Taitavinkaan maatalon kokki ei voi loihtia härkäpavusta härkää. Kotimainen lihatalous on ollut jo pitkään epäreilun parjauksen kohteena. Ajatusvaja toivoo, että lihatalouden arvostus palautuu ennen pitkää sille kuuluvaan asemaan. Haihattelu lihankorvikkeiden ympärillä jääköön aikanaan happanemaan historian hairahdusten laskisankoon.

20 kommenttia artikkeliin “Lihankorvikkeissa piilee hiljaisia heikkouksia”

  1. Siis te iteki kirjoitatte että soija on luonnolle pahaksi ja sit kehutte että se on hieno karjanrehu :DD

    1. Jep. Suurin osa Suomeen vuosittain tuotavasta 100 miljoonasta soijakilosta menee rehuksi, enimmäkseen kanoille ja sioille, Suomessa ei karjalle, vaikka ajatuspaja asiantuntemattomasti niin kirjoittaakin.

      Tofuun ym. käytettävät soijat eivät kasva siellä tuhotuissa sademetsissä, toisin kuin eläimille syötettävät.

      1. Hei A ja Jenni, karjaan luetaan yleisesti kuuluvaksi naudan lisäksi myös porsaat, ja kanat puolestaan ovat siipikarjaa. – Ajatusvajan väki

  2. Tämä on aivan mielisairas kirjoitus, näin paljon asiavirheitä ei näe edes pahimmassa kasvisruokaöyhöilyssä. 😁

    1. Wolverine Weaseltribe

      Samat sanat teille raatoja, ruumiita, eritteitä ja munasoluja syöville verinarsisteille maailmaa, ilmastoa, Suomen verorahoja ja terveydenhuoltoa rasittavine kansantauteinenne ! Suomi ei ole teidän takianne sivistysvaltio vaan täysi psykopaattien barbaria ! Terveisin Vihermoukari, eikä mikään ”rehuhippi”

  3. Kyllä. Olen jo kauan yrittänyt tuoda esiin useita näistä nökökulmista. Brasilialainen nauta nimenomaan ei nauti sisälämmityksen kaltaisista eduista, kuten keskustalainen erillisnauta. Joka voi teurastuksenkin hetkellä vain huokaista helpoituksesta, kun ei tule ulkomaalaisittain teurastetuksi. Kiittäen tästä kaikki näkökulmat kattavasta tekstistä.

  4. Epäilen, että useimmat ”lihankorvikkkeet” eivät ole lihaa nähneetkään. Tofua tuskin on kasvatettu vuosia tuskaisissa olosuhteissa ja ajettu autoon sähköpiiskalla kolme päivää kestävää kuljetusta varten. En myöskään usko, että ”valebroilerissa” olisi samanlaisia murtumia jaloissa kuin oikeassa broilerissa, joka on kasvatettu liian nopeasti. Tuskinpa myöskään osaa nyhtökaura kärsiä kuten liian ahtaaseen karsinaansa tungettu sika (yhtäläisyys ministeri Kurviseen selvä), joka on älykkäämpi kuin koira. Eikä kauramaidon lähdettä ole erotettu vasikastaan muutaman päivän ikäisenä sen vinkuessa jälkikasvunsa perään.

    ETTEKÖ HÄPEÄ!

  5. Suomessa kasvatettavalle karjalle syötetään ulkomailla kasvatettua soijaa, kanoille maissia ja sioille vehnää (maissikana, viljasika). Nämä ovat monokulttuurina viljeltyjä kasveja, mahdollisesti gmo- lajikkeita ja glyfosaattia on käytetty torjunnassa. Karjanrehuksi tarvitaan peltoa ja sen tieltä maailmalla hakataan metsää. Suomessa myytävien, ihmisten ravinnoksi tarkoittetujen soitatuotteiden soijapavut ovat viljely Euroopassa. Jos valitsee luomutuotteen, välttyy mm glyfosaatilta. Lihansyönti ja karjatalous ovat kiistatta täysin kestämättömiä tapoja tuottaa ruokaa ekokriisin tässä vaiheessa. Tämä ei ole mielipide, vaan fakta. Lisäksi; ihmiselle ei millään tavalla ole hyväksi syödä eläinkunnan tuotteita tällä tavalla, miten nykyisin niitä käytetään. Tästä kertoo tilastot sepelvaltimotaudista, pallolaajennuksista, tyypin II diabeteksesta, paksusuolen syövästä, Alzheimerin taudista. Kun ihmiset siirtyisivät kasvipohjaiseen ruokavalioon siitä hyötyy ihmisten terveys, maapallo (ilmasto) sekä vältytään miljoonien eläinten turhalta kärsimykseltä. Väestötutkimuksissa on lisäksi osoitettu, että huoli vegaaniruokavaliota syövien ravintoainepuutoksista on perusteeton. Ihmiset nykyisin tietävät hyvin, että B12-vitamiinin saannista tulee huolehtia sekä D-vitamiinin. Samoissa tutkimuksissa on osoitettu, että tyypillistä länsimaista ruokavaliota käyttävillä on merkittäviä puutteita kuidun, C-vitamiinin, folaatin, D-vitamiinin sekä magnesiumin saannista, mutta tästä ei pidetä meteliä missään.

  6. Oletteko ikinä yrittäneet tehdä soijanakista nauravaa nakkia…niimpä… ruoka, etenkin nakit on iloinen asia. Nuoriso masentuu, jos ei saa nauravia nakkeja.

  7. Härkönen Jorma

    Kiitos ajatusvajakille (kuka sitten lienetkin) tästä hauskasta parodiasta. Veikkaan, että se tulee herättämään ansaittua hilpeyttä ja monella saattavat mennä aamiaislattet väärään kurkkuun, kun sitä luetaan kasvissyöjien aamiaispöydissä. Lisää tällaista.

  8. Kiitos Ajatusvaja.

    Vaikka osa käsittää kirjoituksenne ehkä parodiaksi, joka paljastaa Helsinkiläisten maaseutu-antipatiat, niin aivan tosi kuvaushan tämä pers-keskustan äänestäjäkunnan aivotoiminnasta on.

  9. En mä tiedä

    Todella hämmentävä kirjoitus. Onko tämä keskusta-aktiivin yläkoululaisen essee vai mahdollisesti parodiaa?

  10. Jarmo "Jamppa" Moilanen

    Jokainen tolkun mies tietää, että elintasovatsa on tyylikäs ja kertoo kepulaisesta vauraudesta. Mihin on maailma mennyt, kun tällaisia itsestäänselvyyksiä pitää edes kertoa. Nämä netit ja digit ovat kyllä sekoittaneet joidenkin nuorten päät. Kyllä kaikki oli Kekkosen aikaan paljon paremmin.

    Nyt Kepu ja MTK voisivat vielä järjestää kampanjan, että me Suomen rakentajat saisimme pellolle ja talleihin ja ruokaa laittamaan leveälanteisia rouvia, jotka synnyttävän sitten meille tolkun lihansyöjille jälkeläisiä avuksi töihin ja potran pojan myöhemmin jatkamaan tilan isäntänä. En ole koskaan käynyt risteilyllä eli sellainen sinkkuristeily meille tolkun maajusseille olisi kyllä poikaa.

    Kyllä tolkun suomalaiset tarvitsevat paljon lihaa ja maitoa, että jaksaa painaa hommia. Lenkkimakkaran pitäisi olla ihan perinneruokaa.

    Vihervassareiden hapatuksia ei kannata kuunnella. Kyllä nuo salaatit ja porkkanat on pupujen ruokaa. Onneksi kouluissa opetetaan, että ihminen tarvitsee joka päivä lihaa ja maitoa, ettei sairastu.

    Kurvinen on kyllä tolkun ministeri ja laittaa kuriin kaiken maailman ituhipit, jotka eivät ymmärrä mitään oikeasta maailmasta. Toivottavasti oppivat sitten aikuisena ja häpeävät nuoruuden kapinointiaan.

  11. Matti Olkinuora

    Näin epäloogista tekstiä en olekaan hetkeen lukenut.
    Mitä tulee proteiinin lähteisiin ja kasvisruokavalion yksitoikkoisuuteen, niin se on osaamisesta kiinni ja nyhtökauran proteiinipitoisuus on moninkertainen lenkkimakkaraan verrattuna, mikä tasaa kummasti tuota eroa kilohinnassa. Lisäksi osassa kasviproteiinivalmisteissa on mukana B12-vitamiiniä, niin ei tarvitse maksaa 0,16€ päivässä kalliista vitamiinitabletista.

    Jos kuvittelee kasvisruoan olevan yhtä kuin salaatti ja kurkku, niin se kertoo enemmän kirjoittajan ajatusmaailmasta kuin kunnollisesta kasvisruoasta.

    t. sekasyöjä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *